Purjehtiessa olet aina perillä

Purjehtimista kuvaa sanonta, olet perillä kun köydet on irti. Purjevene eroaa moottoriveneestä juuri siitä, että moottorivene lienee enemmän tarkoitettu siirtymiin, paikasta toiseen menemiseen. Purjevene on tarkoitettu veneilyyn ja vesillä olemiseen. Laji taitaa muistuttaa tamperelaista jääkiekkoa siinä mielessä, että puoli on valittava: Tappara vai Ilves, Purjeet vai moottori. Molempia ei voi olla :)

Itse pidän purjehduksesta. Tosin en voi väittää, että olisin kummassakaan konkari. Mutta purjehdusta puoltaa mm. sosiaaliset aspektit: purjehtiessa voi istua rauhassa ja turista niitä näitä, nautiskella seurassa ja siemailla vaikka kuohuvaa. Moottoriveneen jyskiessä päin aaltoja moottori pauhaten voi keskustelun unohtaa. Tai siinä tarvittais vähintään megafonia, että sais äänensä kuuluviin. Ja lasikin tyhjenee veneen pomppiessa aalloilla :)

No, hienoja lajeja kumpikin, vesi on todella mieltä rauhoittava elementti. Veden suhina, meren kohina, aaltojen liike, tyyni vesi - niiden ääärellä sielu lepää. Niinpä ilahduin kovasti syyskuisen lauantain säästä, jonka ansiosta lähdimme laineille lipumaan vielä kerran tänä kesänä ....

Tästä lähdettiin

Upeita veneitä jäi satamaan

Ei niin hääppöinen kuva, mutta..
Näsijärven toisessa päässä mennään.
Näsinneula on tulitikkuakin pienempi :)

Aurinko!

Pimeesalmen telakka

Pimeesalmen telakka

Meidän pikku puuvene

Pimeesalmen telakka

Pimeesalmen telakka

Vesillä auringonlasku on erityisen kaunis

Tankkasin talvea varten :)

Sataman mastot häämöttää, haikeus iskee!

Tällaista kuvaa vaikka voi sitten talven pimeinä sydänöinä tuijottaa!

Bye bye. Kevääseen!

Toivottavasti blogi ei jää odottamaan kevättä, vaikka purjehdus saakin jäädä!