keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Ruokaa Roomassa

Italialainen ruoka on mielestäni erittäin hyvää, sitä samaa oli odotettavissa Roomassa. Ravintoloita on runsain mitoin, siis VALTAVASTI. Valitsimme kohteen välillä nenätuntumalla ja välillä hakeuduimme seuduille (esim Trastevere), jossa Pienen matkaoppaan mukaan oli suositeltavia ravintoloita. Turisteille tarkoitettuja ravintoloita "Turist Menu"ineen kannattaa vältellä. Maut ei välttämättä hivele, ja hinnat on huipussaan. Tai voi löytää edullisenkin turistimenuunkin, mutta silloin syömisen varaan ei kannattane laskea kuin vatsan täyttäminen ja nälän tyydyttäminen. Tyypillisen turistiravintolan löydät helpoiten hyvin läheltä kuulua turistikohdetta ja Piazzoilta. Sisäänheittäjä on kuulemma huono merkki :) 

Ainoa, mikä Roomassa on surkeaa, on aamupala! Italialialainen aamupalakulttuuri on aika olematon! Kunnon aamupalaa ei oikein tahdo saada edes rahalla. Roomasta EI siis löydy herkullisia aamupalakuppiloita tai -menuita. Roomalainen aamupala on kuppi kahvia ja makeahko voisarvi, lähikahvilasta ohimennen napattuna! Ja kahviloitahan Roomassa riittää.



Oman hotellimme aamupala olikin siis VARSIN vaatimaton, mutta tyypillinen italialainen. Lasi mautonta punaista mehua, muoviin pakatut kivikovat paahtoleivät (niitä ei siis oltu paahdettu edes samalla viikolla. Se oli valmispakkaus), makeat sokeriset sarvet, kupillinen voita ja useita eri marmeladeja. Mä oli tilannut aamupalaani kahvin. Se pieni expressokupillinen suht tavallisen makuista kahvia ja iso maitolasillinen vaahdotettua kuumaa maitoa. 

Italialaisen ravintolan tunnistaa nimen etuliitteestä: Ristorante on yleensä hieno ravintola hovimestareineen. Trattoriat ja osteriat ovat arkisempia ruokapaikkoja. Lisäksi on pizzerioita ja pastaa tarjoavia spaghetterioita sekä zupperioita joissa saa keittoa, sisäelimiin erikoistuneita tripperioita, sekä friggitorioita joissa saa friteerattuja ruokia.

Roomassa ulkonäkö pettää, parhaat safkat saattaa olla rumimmassa murjussa. "Oma parhaamme" löytyi käpysen näköisestä kujaravintolasta, jossa oli törtsit punavalkoruudulliset päytäliinat :) Toisekseen hyvän ravintolan tunnistaa aukiolosta. Mikäli menet syömään kuuden aikaan illalla, ei auki ole kuin turistisyöttölöitä. Kunnon ravintolat ovat kuulemma suljettuina iltapäiväkolmesta iltaseitsemään/kahdeksaan.

Roomassa ruokaillaan.. ei vain yhtä ateriaa, vaan mieluiten useita pienempiä aterioita. Antipasti eli alkuruoat oli niiiin hyviä. Itse suosimme juustoja ja leikkeleitä, kuten kuvista saattaa päätellä :)





Useimmiten jaoimme annoksia keskenämme, jotta molemmat saimme sekä juustoja että "makkaroita". Minestre eli keittoja emme juuri syöneet. Muistan syöneeni kerran keittoa, mutta siitä ei ole yhtään kuvaa. Muutekin kuvat on valitettavasti aika huonolaatuisia kännykuvia...

Ruokalistoilta löytyy myös Primi l. Primo piatto (pastat, risotot) ja Secondi (padat ym. liharuoat). Suosimme molempia. Välillä yhdessä ja välillä erikseen, erityisesti lounaalla pasta oli riittävää yksinkin. Contorni tarkoittaa lisukkeita, ja ainakin tomaatit olivat todella hyviä, niinkuin ne ulkomailla ovat. I Fritti tarkoittaa uppopaistettuja ruokia ja Quinto quarto tarkoittaa jämäpaloja: kieltä, aivoja, sorkkia, häntiä, sisäelimiä kuten maksaa ja kateenkorvaa.

Pastaa ja piffiä
Pasta alla Carbonara ja hampparia
Pastaa tomaatilla ja carbonaraa
Kanapataa ja lihapullia
Mixed grill ja mixed sea food
Pizzaa

Dessert, Dolce. Jälkiruoaksi valitsimme usein Tiramisun, vaikka muitakin herkullisia vaihtoehtoja, kuten panna cottaa, leivonnaisia ja jäätelöitä oli tarjolla. Kuvan Tiramisu oli parasta, mitä ikinä olen maistanut. Maailman kallein Tiramisu löytyi Piazza Navonen laidalta, turisteille suunnatusta "herkkuravintolasta". En suosittele :)




Roomassa ruoan kanssa nautitaan vettä tai viiniä. Italialaiset viinit ovat maailman tunnetuimpia. Ravintoloissa "Talon viinit" on hyvin turvallinen valinta. Hyvää joka kerta!



perjantai 3. lokakuuta 2014

Syysnuutumaa

Matkablogissani on havaittavissa nuutumista, Rooman reissun postauksetkin ovat jääneet kesken ja muista reissuista ei ole vielä kuulunut pihaustakaan. Josko lähitulevaisuudessa häämöttävä Bremenin reissu katkaisisi tämän nuutuineisuuden putken, ja pääsisin uudelleen vauhtiin matkakertomusten suhteen...

Sitä odotellessa: Matkakuva parin päivän takaa, keskiviikon työmatkalta, Suomen Virroilla Torisevan rotkojärvi. Vaikka Virtain seudullakin oli upea ruska, on tähän kuvaan sattuneet ne vihreimmät yksilöt.